Olen pitänyt blogin kirjoittamisessa vähän taukoa, koska ilmiö nimeltä elämä on vienyt kaiken aikani pitkän talven jälkeen. On tullut reissattua, paiskittua töitä, harrastettua, suunniteltua tulevaisuutta ja hengattua ystävien kanssa oikein olan takaa. Sopivassa suhteessa matkustelua, musiikkia ja visuaalisia asioita muodostaa onnellisen elämän reseptin kohdallani, toki höystettynä tärkeillä ystävyyssuhteilla ja rakkailla teineilläni.

Liityin vuoden vaihteessa Gospel Helsinki -nimiseen kuoroon ja harjoittelimme tiiviisti koko kevään ajan useampiakin esiintymisiä varten. Kirsikkana kakussa oli kuitenkin toukokuinen konserttimme loppuunmyydyssä Musiikkitalossa Gerald Smithin johtamana, yhdessä kolmen muun kuoron kanssa. Tuo konsertti 1200-päisen yleisön edessä oli jotain ikimuistoista ja unohtamatonta. Vieläkin nousee karvat pystyyn, kun muistelen tuota päivää. Meillä oli ensin koko päivän kestävä workshop, jossa Geraldin johdolla hiottiin neljän kuoron soundit kohdilleen ja illalla päätteeksi vetäistiin sitten parituntinen keikkapläjäys täydelle salille.

Konsertti onnistui täydellisesti. Yleisö lauloi ja tanssi mukana ja itsellä teki välillä vaikeaa pitää itsensä kasassa kaikessa siinä tunnemyrskyssä, mitä koko päivän aikana ja konsertin kuluessa tuli koettua. Meitä neljää kuoroa täydensi vielä yli 200-henkinen mass choir eli mahtavat Gospelia kaikille -projektin kuorolaiset, jotka osallistuivat osaan kappaleista. Taustabändimme on aivan huippuluokkaa ja johtajamme Nina Pakkanen sekä Washingtonista kotoisin oleva Gerald Smith ovat mielettömän inspiroivia ja karismaattisia johtajia. Yksi viime aikojen ehdottomasti parhaista päätöksistäni oli mennä mukaan tuon kuoron toimintaan. Ja miten kivoja juttuja on tulossa. Meillä on muun muassa keikka Pori Jazzin yhteydessä olevassa tapahtumassa ja syksyllä lähdemme Tukholmaan gospel-festareille. Meillä on oma karaoke-holistit -ryhmä, joka käy laulamassa iltojensa ratoksi karaokea, kun mikään määrä laulua ei vaan riitä :) Yksi Musatalon esityksistämme löytyy täältä.

Kuvat Tuomo Björksten

Musisointien lisäksi olen matkustellut paljon. 24/7 matkakuumeeni ei tahdo hellittää missään vaiheessa ja eipä siihen auta kuin naputella Norwegianin sivuja tiuhaan tahtiin. Tarjouksia seuraamalla pääsee mukavan edulliseen hintaan vähän joka puolelle ja kun paikan päällä elelee kohtuullisella budjetilla, niin reissaaminen on mahdollista. Itse olen tehnyt jokaisella matkallani töitä, joten mitään puhtaita lomareissuja nämä eivät ole olleet. Ympäristönvaihdos ja uudet maisemat auttavat ainakin itselleni siihen, ettei työkään tunnu työltä, kun sitä tekee esim. Dubaissa maailman 3. korkeimman hotellin ikkunalaudalta käsin tai Alicantessa rantakahvilassa meren tyrskyjä kuunnellen. Onneksi uusia reissuja on taas näköpiirissä ja tällä kertaa itselleni täysin uusissa maisemissa. Kirjoittelen Dubaista, Itä-Lontoosta ja Alicanten alueesta omat postauksensa myöhemmin.

Töitä on riittänyt tasaisen tappavaan tahtiin ja kiirusta on pitänyt, vaikkakin rutiinit alkavat olla hanskassa monessa hommassa. Teen sulassa sovussa tapahtumajärjestelyä, hostaan tilaisuuksia, passaan konsultteja, hoidan henkilöstöhallintoa ja taloushallintoa, olen yhteydessä asiakkaisiin ja jäseniin kaikkia mahdollisia väyliä pitkin ja teen korjauskuunteluita sekä oikoluen tekstejä.

Uutena aluevalloituksena aloin tehdä asuntojen myyntistailauksia Suomen kovimmalle kv-toimistolle, joten olen päässyt myös toteuttamaan suurinta intohimoani työssäni. Olen onnellinen ja kiitollinen työstäni. Se ottaa paljon ja välillä tehdään todellakin työtä vuorotta (en edes halua kertoa pahimmista työputkistani..), mutta se mahdollistaa työn tekemisen pääsääntöisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi olen päässyt pois siltä surullisenkuuluisalta mukavuusalueelta, jossa kehitystä ei tapahdu. Viidentoista järjestelmän pyörittely ja kuusi täysin eri toimialoilla toimivaa asiakasyritystä pitävät huolen siitä, että en jää laakereilleni lepäämään. Ja eteenpäin mennään kovaa vauhtia. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat hurjia, ihania ja kutkuttavia ja uskon niistä jokaiseen. Ainoa ongelma on se, että vaihtoehtoja on aivan liikaa enkä mitenkään ehdi toteuttaa kaikkea!

Olen näillä näkymin tekemässä hieman asuntokauppaa ulkomailla lähitulevaisuudessa. Siitä kerron tarkemmin, kun asiat selkeytyvät. Joka tapauksessa tällä hetkellä elämässä tapahtuu paljon ja vaikka en koe itseäni negatiivisessa mielessä stressaantuneeksi, olen kieltämättä nukkunut aika vähän viime aikoina. Senkin vähän ajan, jonka voisin levätä ja lepuuttaa ylikuumentuneita aivojani, käytän rippijuhlakakkujen ja -kimppujen googlailuun. Heinäkuussa rippijuhlien jälkeen aion (melkein) lomailla kaksi viikkoa. Toisen viikon vietän Italiassa ja toiselle viikolle olin varannut paikan luovan kirjoittamisen kurssilta Lappeenrannasta. Tänään tosin selvisi, ettei ilmoittautumiseni ollut koskaan mennyt perille, joten siihen pitää keksiä jotain muuta :) Ehkä jokin jooga- tai meditaatiokurssi tekisi hyvää. Tai jokin laululeiri, jos sellaisen löytäisi. Juhlien järjestäminen on muuten ihan parasta. Se on ehdottomasti meitsin erikoisalaa. Tuleviin juhliin on tulossa alla olevaa tyyliä..

Kuvat: Instagram

Ihanaa, kun on kesä ja säät suosii. Ajatus kulkee kirkkaasti ja mieli on virkeä. Olen ihminen, joka kaipaa ja tarvitsee valoa ja aurinkoa voidakseen hyvin. Tästä syystä olen jo pitkään suunnitellut viettäväni talvet jatkossa lämpimässä ilman loskaa ja nyrpeitä ihmisiä (jollaiseksi siis itsekin aina talvisin muutun..). Toki pidempiä aikoja vasta sitten, kun lapset ovat lennähtäneet pesästään ja ovat omassa, itsenäisessä elämässään kiinni. Mutsin kesämökille etelään voi aina tulla aurinkoiseen täysihoitoon :)

Elämää ja kuulumisia